Moni vanhempi auttaa aikuista lastaan rahalla. Nordean kyselyssä 42 prosenttia suomalaisista 18–29-vuotiaista kertoi turvautuvansa joskus vanhempiinsa, jos omat rahat eivät riitä. Kyselyyn vastasi Suomessa 1 007 nuorta.
Nordean varajohtajan Tanja Erosen mukaan vanhemmat maksavat esimerkiksi nuoren puhelinlaskun tai auttavat isommissa hankinnoissa. Avun pyytäminen ei itsessään ole ongelma. Rahan tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi työttömyys.
Raja kannattaa vetää, jos rahaa pyydetään joka kuukausi ja samat laskut päätyvät aina vanhemman maksettaviksi. Pienetkin summat kasvavat: 150 euroa kuukaudessa on viidessä vuodessa 9 000 euroa.
Huolestuttavaa on myös, jos vanhempi ei tiedä, mihin raha menee, ja rahapula toistuu kuukaudesta toiseen. Silloin kannattaa istua alas ja käydä yhdessä läpi lapsen tulot ja menot. Rahasta puhuminen voi olla vaikeaa, ja kieltäytyminen voi tuntua vanhemmasta raskaalta.
Suurin riski on se, että vanhempi ottaa lainaa lapsen puolesta. Lainan ottaja vastaa aina sen takaisinmaksusta, vaikka rahat olisi annettu lapselle. Pahimmillaan vanhempi päätyy itse ulosottoon.
Apua voi hakea esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnasta tai Takuusäätiöstä ennen kuin tilanne kärjistyy.
