Calgaryn yliopiston psykologi Elizabeth Al-Jbouri veti työn, joka kokosi 23 aiempaa tutkimusta. Niissä oli yhdistetty monia yksittäisiä aineistoja. Mukana oli yli 2,8 miljoonaa alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta 64 maasta. JAMA Pediatrics julkaisi koosteen verkossa 28. syyskuuta 2026.
Tutkijat katsoivat, kuinka kauan lapset käyttivät päivässä televisiota, älypuhelinta, tietokonetta, tablettia, videopelejä ja sosiaalista mediaa. Käyttöä oli monenlaista. Lapset katsoivat videoita, pelasivat, selasivat somea ja soittivat videopuheluita.
Enemmän ruutuaikaa liittyi heikompaan koulumenestykseen ja kielen kehitykseen. Lapsilla oli myös enemmän tunneongelmia, vaikeuksia kaverisuhteissa ja käytösoireita. Esimerkkejä olivat ahdistus, masennus, levottomuus ja aggressio.
Yhteys ei näkynyt kaikessa oppimisessa. Matematiikan, luonnontieteiden ja lukemisen pisteissä ei ollut selvää eroa. Suurin osa tiedoista oli kerätty samaan aikaan. Kyse ei ollut kokeesta, jossa ruutuaikaa muutetaan. Tulos ei osoita, että näyttö itsessään aiheuttaa ongelmat.
Kaikkea ruutuaikaa ei voi laittaa samaan kasaan. Sisällön laatu, laitteen käyttötapa ja se, onko lapsi yksin vai aikuisen kanssa, voivat muuttaa tulosta. Näitä tietoja ei ollut koosteessa tasaisesti.
Ruutuaika on silti asia, johon voi vaikuttaa. Tutkijoiden mukaan se on yksi tekijä, joka liittyy lasten hyvinvointiin ja jota voi muuttaa. He toivovat, että lääkärit ja päättäjät puhuvat lasten ruudun käytöstä tämän tiedon pohjalta.
