Monen lentokoneen käytäväpaikalla ulompi käsinoja tuntuu lukitulta. Sitä ei saa ylös väkisin. Lukon avaa pieni nappi käsinojan alapuolella, lähellä saranaa, josta käsinoja kiinnittyy penkkiin. Napissa ei ole merkintää, joten moni lentää vuosia huomaamatta sitä.
Nappia painamalla käsinoja nousee selkänojan tasalle. Silloin reuna ei paina kylkeen, ja penkistä on helpompi nousta. Sama tila auttaa, kun matkustaja kurottaa laukun ylälokerosta.
Kaikissa penkeissä nappia ei ole, ja mekanismi voi vaihdella istuimen mukaan. Paikka löytyy käsinojan alta, läheltä selkänojan puolta. Jos kättä liu'uttaa saranaa kohti, pieni vapautin yleensä tuntuu sormissa.
Nappi ei ole tehty mukavuuden vuoksi. Sen päätehtävä on auttaa matkustajaa, joka käyttää pyörätuolia tai jolla on muu liikkumisen rajoite. Nostettu käsinoja helpottaa siirtymistä penkille, koska kiinteän reunan yli ei tarvitse nousta.
Yhdysvaltain sääntö velvoittaa koneet, joissa on vähintään 30 matkustajapaikkaa. Liikkuvan käsinojan pitää olla vähintään puolessa niistä käytäväpaikoista, joihin liikuntarajoitteinen matkustaja saa istua. Siksi ominaisuus puuttuu osasta rivejä.
Käsinojan pitää olla alhaalla rullauksen, nousun ja laskun aikana. Ylös jätetty käsinoja voi tukkia kulun penkkien välistä ja haitata hätäpoistumista. Lennon aikana käsinojan saa nostaa, mutta jalat ja kyynärpäät eivät saa työntyä käytävälle. Muuten tarjoiluvaunu osuu niihin.
