Saana Kiviranta oli 24-vuotias, kun hänen lomamatkansa Rukalle muuttui painajaiseksi. Konginkankaan bussiturma tapahtui 19. maaliskuuta 2004 kello 2.08. Linja-auto törmäsi rekkaan jäisellä tiellä. Turmassa kuoli 23 ihmistä ja 14 jäi henkiin.
Kiviranta heräsi bussin lattialta sekasorron keskeltä. Hän näki ympärillään verisiä ihmisiä ja yritti päästä ulos. Sairaalassa selvisi, että hänellä oli yli 20 murtumaa. Selkärangasta oli murtunut kolme nikamaa, kylkiluu oli puhkaissut keuhkon ja myöhemmin todettiin myös aivovamma.
Kiviranta palasi töihin jo muutaman kuukauden kuluttua, mutta arki ei onnistunut. Väsymys, huimaus, näköhäiriöt ja puheen ymmärtämisen vaikeudet pahenivat. Hän joutui pois työstä ja muutti rahapulan vuoksi vanhempiensa luokse.
Vakuutusyhtiö ei aluksi hyväksynyt oireita turman seurauksiksi. Kivirannan korvauskiista kesti lähes seitsemän vuotta. Hän pääsi Kelan kuntoutukseen vuonna 2009 ja sai tapaturmaeläkkeen vuonna 2011. Asianajajan avulla hän pystyi jatkamaan taistelua, vaikka tilanne vei voimia ja pahensi masennusta.
Nykyään Kiviranta toimii kokemusasiantuntijana ja kertoo traumasta terveys- ja pelastusalan ammattilaisille. Hän haluaa auttaa muita uhreja ymmärtämään, millaista tukea ja oikeuksia he voivat saada. Konginkankaan turman jälkeen hän on joutunut rakentamaan terveytensä, työnsä ja identiteettinsä uudelleen.
