Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksessa ostohuijausten uhriosuus kasvoi viime vuosina. Yksityishenkilöitä huijattiin useimmiten tavaroiden ja palvelujen ostamisen yhteydessä.
Kansalliseen rikosuhritutkimukseen vastasi keväällä 2026 noin 7 700 Suomessa vakituisesti asuvaa 15–74-vuotiasta. Noin joka viides kotitalous joutui omaisuusrikoksen kohteeksi. Yleisimpiä olivat polkupyörävarkaudet ja autoihin kohdistuneet vahingonteot.
Yliopistonlehtori Matti Näsi arvioi, että ostohuijausten kasvu liittyy osin kuluttajakäyttäytymisen muutokseen. Verkko-ostoksia tehdään enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, mikä kasvattaa myös riskiä joutua huijauksen uhriksi.
Kaikki verkkorikokset eivät kuitenkaan lisääntyneet. Haittaohjelman kertoi saaneensa laitteelleen 5 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2021 osuus oli lähes kaksinkertainen. Tietojenkalastelun vuoksi tietojaan luovuttaneiden osuus pysyi noin yhdessä prosentissa.
Noin 40 prosenttia vastaajista oli pelännyt verkkorikoksen uhriksi joutumista edeltäneen vuoden aikana. Osuus oli laskenut lähes 20 prosenttiyksikköä vuoden 2021 tasosta. Tutkijat arvioivat, että muutokseen ovat voineet vaikuttaa mediahuomio ja vuoden 2020 Vastaamo-tietomurto.
